Prinsessasatu

Olipa kerran Prinsessa tai itse asiassa 2 Prinsessaa tai siis oikeastaan 3 Prinsessaa, joilla oli Virtahepo lemmikkinä linnan Ankkalammessa. 
  Eräänä päivänä yksi prinsessa sai puhelun Kirjekyyhkyn välityksellä. Salaperäinen ääni kertoi Virtahevosta uskomattomia juttuja, se väitti että Virtahevon korvat vaihtoivat väriä yön pimeinä tunteina.
Puhelun loputtua Prinsessa riensi livertämään kuulemansa uutisen toisille Prinsessoille. Koska Prinsessat olivat realistisia ihmisiä, he kyseenalaistivat asian ja päättivät selvittää sen. 
  Illan hämärtyessä he ottivat makuupussinsa, ripustivat teatterikiikarinsa kaulaansa, keräsivät helmansa ja lähtivät sipsuttamaan kohti Ankkalammen syreenipensaiden pimentoa. 
Juuri kun Prinsessat olivat pääsemässä nurmialueelle, yhden Prinsessan silkkisen kengän korko takertuu pihalaattojen väliin. Yrittäessään pelastaa kiinni jääneen kenkänsä hän näki toisten Prinsessojen kipittävän jo kaukana. Yksin jäämisen pelko ja ahdistus valtasivat Prinsessan, joten kenkä sai jäädä niille sijoilleen ja hän kiiruhti tovereidensa perään.
  Saapuessaan syreenipensaiden luo Ankkalammen rantaan Prinsessa asettuivat aloilleen tiirailemaan himmeästi valaistua lampea ja toivoivat näkevänsä edes vilahduksen Virtahevon ihmeellisistä korvista. 
  Aikansa kyylättyään yksi Prinsessoista alkaa tuntea olonsa levottomaksi ja hiljaa udellen kysyy aamuisen vinkin kertojasta. Puhelun saanut Prinsessa punastuu kysymystä ja vaikenee. Toiset Prinsessat tajuavat, että jotain on jäänyt kertomatta ja heiltä pimitetään tietoa. Aikansa hiillostettuaan asia muuttuu surkuhupaisaksi ja saa aikaan vallatonta hihitystä, joka uhkaa muuttua räkänauruksi.
  Silloin Ankkalammen sammakkokuoro aloittaa yölliset harjoituksensa. Prinsessavat muistavat tehtävänsä ja tajuavat olevansa vaarassa paljastua. Prinsessat kuuntelevat hiljaa sammakoiden tasaista kurnutusta vaipuen samalla syvään uneen.

Levottomat jalat omaava nuorukainen käyskentelee linnan puistossa ryömittyään sinne murattiaidassa olevan reiän kautta. 
  Aamuauringon ensisäteet paljastavat kimalluksen terassin laitamilla. Nuorukainen rientää kimalluksen luo huomaten sen olevan kristallein koristeltu silkkikenkä jonka korko on takertunut laattojen väliin. Hän nostaa kengän maasta. Tarkastellessaan sitä lähemmin hän kuulee vienon kuorsauksen kantautuvan puiston uumenista. 
  Uteliaana nuorukainen lähtee suunnistamaan ääntä kohti ja löytääkin pian syreenipensaiden kätköissä uinuvat neidot. Heidät nähtyään hän arvaa kengän kuuluvan jollekin heistä. Pian hän huomaa yhden neidon paljaan jalan pilkistävän makuupussista. Nuorukainen päättää kokeilla sopisiko kenkä vienosti kuorsaavan paljasvarpaisen neidon jalkaan. 
  Yksi Prinsessoista tuntee hipaisun herkässä pottuvarpaassaan. Prinsessa avaa silmänsä ja näkee nuorukaisen, jolla on hänen kadonnut silkkikenkänsä kädessään. 
  Nuorukaisen huomattua Prinsessan heränneen hän alkaa perääntyä huomaamatta pitelevänsä kädessään yhä silkkistä korkokenkää. Prinsessa luulee nuorukaisen yrittävän paeta kenkä mukanaan ja säntää hänen peräänsä makuupussi helmoissa roikkuen, ja silmänräpäyksessä molemmat ovat kadonneet puutarhaan.
  Jäljelle jääneet kaksi Prinsessaa nukkuvat edelleen syreenipensaiden kätköissä aamun valjetessa, kun linnaan tulee puhelu Kirjekyyhkyn välityksellä. Sananviejäksi puhelusta lähetetään kärpänen, joka löytää Prinsessat nukkumasta. Hän kävelee toisen Prinsessan nenän alle saaden tämän aivastamaan ja ärtyneenä huiskaisemaan unenhäiritsijää tiehensä. Kärpänen on kuitenkin sinnikäs ja jatkaa herättely-yrityksiä kunnes Prinsessa avaa silmänsä. Kärpänen surisee viestinsä Prinsessalle, joka yrittää tämän jälkeen turhaan herättää toveriaan joka vain kylkeään kääntäen jatkaa uniaan. Turhautuneen Prinsessa kerää makuupussinsa ja kiirehtii linnaan vastaanottamaan puhelun. 
  Auringon noustua linnan talonmies tallustaa kohti lampea aikeenaan vaihtaa uuden energiansäästölampun. 'Vihreys ennen kaikkea', hän ajattelee ja kompastuu maassa olevaan juurakkoon rämähtäen syreenipensaiden keskelle suoraan siellä sikeästi uinuvan Prinsessan syliin herättäen tämän sikeästä unesta. 
  Virtahepo nostaa päätään lammesta ja hymyilee tietäväisenä korvein loistaessa sateenkaaren väreissä, mutta tätä Prinsessat eivät huomaa, koska ensimmäinen Prinsessa lähti katsomaan maailmaa murattiaidan toisella puolella, toinen Prinsessa lähti pelastamaan prinssiksi muuttunutta sammakkoa (Prinsessa oli innokas GreenPeacen jäsen) ja kolmas Prinsessa jäi isänsä kanssa käymään neuvotteluja talonmiehen sopivuudesta Prinsessan Prinssiksi.

-Iltasatu kotiin palanneelle Anskulle ja koko ajan kotona olleelle Tyynelle. Teksti on Anskun kädenjälkeä, mutta peräisin meiltä molemmilta.