Meri on niin sininen,
kalaparvi kiitää,
yli aavan laineiden
tuulenhenki liitää.
Tuuli tukkaa liehuttaa,
kuiskii puutarhassa.
Päivät, vuodet jäävät taa
koko maailmassa.
Millaista on aikanaan
siellä minne lähdet?
Jäätkö mitään kaipaamaan,
näetkö samat tähdet?
Jos on pari ystävää
joskus seurassasi,
kaikkea voit selittää
ja näyttää tunteitasi.
Päivä paistaa, kukkii maa
kun kuljet joen rantaa.
Aina et voi aavistaa
ken ystävyyttä antaa.
Itke surun kyynelet,
murhe niillä voita.
Suuttuakin saat, jos et
muita vahingoita.
Talvi, kevät, kesä on,
sitten syksyn halla.
Pian on maa taas lumeton
askeltesi alla.
Pieni tiuku kilisee,
se on kohdallasi.
Tuuli nousee, kohisee,
tuo tänne rakkaimpasi.
Pienelle on maailmassa
paljon ahdistusta.
Hiivit hiljaa huoneissa,
et löydä uskallusta.
Vaan leiki, laula, hymyile,
jottet katoaisi,
jotta loistaa kaikille
sydämesi saisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti