kun kävelen kohti koulun ovia
Tuulee tuulee tuulee
kun työnnän rattaita kadulla
Pitkästä aikaa pääsin luistelemaan
teroitetuilla luistimilla.
Puristivat ne, silloin kun pysähdyin. Ei passannut pysähtyä.
Luistelu lastenrattaiden kanssa toimii kuin unelma. En minä tarvitse jääkiekkomailaa, rattaista saa paremman tuen ja on enemmän pintoja joilla osua kiekkoon.
Sisällä kotona alan kyllästyä jouluverhoihin. Nyt jo!
Luulin jaksavani pidempään, ainakin helmikuuhun saakka. Vaan ei.
Alkaa jo olla tarve vaihtaa taas kevyempään. Aioinkin tehdä sen tänään.
Sisällä kotona on vauvasisustus. Harso siellä, toinen täällä. Tutteja joka tasolla
ja nurkassa leikkimatto. Sohvalla lojuu Pikku Eetu Katso tätä
Ja keittiön lattiaa koristaa sitteri.
Myös vauva lojuu milloin missäkin. Usein sylissä, toisinaan sitterissä
ja aina kun viihtyy
lattialla.
Sain syntymäpäivälahjaksi hyvin nukutun aamun.
Aamun ilman kitinää
aamun ilman kakkavaippoja
aamun ilman vauvaa.
Kun heräsin ja nousin, näin ensimmäisenä lapsen, jota ehdin jo ikävöidä.
Isänsä sylistä tuo pieni mies hymyili minulle, kunnes muisti olevansa nälkäinen.
Viime päivinä olen taas palannut keittiöön
tekemään ruokaa: kanalasagnea! Makaronilaatikkoa! Suunnitelmissa kasvissosekeittoa!
Ja leipomaan. Kakkua, mokkapaloja normaalina ja gluteenittomana. Innolla odotan lähestyviä leipomisjuhlia. Laskiainen! Ruuneperi! Ja ristiäiset, joihin saan tehdä voileipäkakun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti