Vapaapäivä

Vapaapäivä töistä - ja heti paikalla löytyy sata ja yksi syytä päivittää Tyynen blogia ihan tyyneillä asioilla.
Ensiksi kuun alussa ollut kummipojan synttäripäivä ja hyvin myöhästynyt kortti, mutta rakkaudella väsätty.

ps. loppujen lopuksi käänsin yhden 'puupalikan', että rakennelma näyttäisi kolmoselta.


Toiseksi: tänään oli vapaapäivä ja pikkusiskon-rippijuhliin-pullanleipomis -päivä. Joten leivoin pullaa, kierrepitkoja ja sitten muutamia vuokapullia.

Pikkusisko. Sai haluamansa. :)

Kolmas asia oli Retki. Spontaani, yhtäkkinen etsiskely- ja löytämisretki serkkutyttöjen kanssa. Ensin oli tarkoitus vain viedä yksi tyttönen nukkumaan. Sitten lähdettiinkin ajelulle, ja lopulta etsimme vanhaa laskettelurinnettä. Ja löysimme sen.

Sillä rinteellä laskettelin elämäni ensimmäisen ja samalla ainoan kerran. Kyseinen pieni rinne on ollut lakkautettuna jo vuosia. Onhan selvää, ettei se oikein kyennyt menestymään suuren laskettelukeskuksen läheisyydessä.

Meille ilmeni myös, että paikka on ollut huskykennelinä, mutta sitäkään se ei enää ollut. Jäljet olivat kyllä näkyvissä.

Suljettu, miksi? Koirankoppeja oli paljon. Koirien paikat erottuivat hyvin, ei koirien häipymisestä voi kovin kauaa olla. Jonakin pimeänä syksyisenä iltana paikka olisi ollut aavemainen ja pelottava, nyt se oli oikeastaan kaunis.. Surullisenkaunis. Kuulimme käen kukkuvan. Löysimme majan, muttemme menneet tutkimaan sitä niinkuin lähes kaikkea muuta. Löysimme melko tuoreita jalanjälkiä.. Ne olivat tämänpäiväisiä. Miehen kengänjäljet.. Emme tutkineet majaa. Minä en siksi, koska reitti sinne oli tavattoman märkä. Serkku sanoi, että ehkä siellä nukkuu joku. Oikeastaan olen taipuvainen uskomaan siihen.. Jalanjäljet siellä. Syrjäisessä paikassa. Muttei kyllä majan reitillä. Ehkä 'nukkuja' olikin mennyt sitä kuivempaa reittiä. Ehkä. Ehkä siellä ei ketään todella ollutkaan. Autoa ei ollut. Jälkiä kyllä. Jos en olisi paikan päällä ollut niin utelias, olisin saattanut pelätä. Muttei ollut yhtään pelokas olo, utelias vain.

Aion mennä sinne uudelleen. Kiivetä rinnettä ylös, vaikka siellä olisikin karhuja. Ei siellä ole. Toivottavasti. En usko ainakaan.

Yhdessä häkissä on varmasti ollut joku Muu Eläin. Se oli isompi ja erillään muista. Koppi oli kummallisen muotoinen, ei koirankopin.. Ja häkissä oli 'eteinen.' Ikään kuin eläin olisi ollut vaarallisempi.. Villimpi. Jälkien omistaja oli käynyt siinä 'eteisessä.' Oli melkein kuin häkissä olisi vieläkin asunut joku. Mitään ei kuitenkaan näkynyt.

Retki oli jännittävä. Niin kuin jo sanoin, aion palata sinne.

Jos uskallan.