Järvi molemmin puolin taloa

Säätila Ranualla muuttui hetkessä, eikä mitenkään hyvään suuntaan. Kahden päivän ajan piha on ollut märkä. Aluksi loskainen ja märkä, sitten liukas ja märkä. On lähes turhaa kuvitellakaan selviävänsä Hervasta pääkkäriin kuivin jaloin. Ja järveltä puhaltaa viima, joka on viedä pienen kulkijan mukanaan taivaan tuuliin. 
Tuttuun tapaan ennen hiihtolomaa opistolla vietetään elämänkaariviikkoa. Eilinen lapsuuspäivä näkyi keittiön töissä viitenäsatananeljänäkymmenenä (540) nauravana nakkina, jotka korkeimman omakätisesti nauratin kauniiksi ja nauraviksi. Illalla jatkoin samalla linjalla ja nauratin opistolaisia kertomalla oman opistovuoteni poikien pöljäilyistä.
Tänään vietettiin nuoruuspäivää. Töiden jälkeen kämpässä kuuntelin keskusradiosta auditoriossa käytyä keskustelua nuoruudesta, seurustelusta ja sen sellaisesta. Märkä, liukas ja tuulinen keli on pitänyt minut tiiviisti neljän seinän sisällä. 
Odotan jo melko innokkaasti perjantaita. Silloin alkaa hiihtoloma, ja lähden kohti OuluCityä. Aion nähdä ystäviäni oikein kunnolla. Jutella Hannan kanssa ja parantaa maailmaa Anskun seurassa. Ja kaikkea muuta. 
Kello on lähes yksitoista. Aamulla kuudelta pitäisi olla töissä oikein terhakkana. Tehdä aamupalaa ja täyttää satakaksikymmentä laskiaispullaa. 

Sinne ja takaisin

Ihanuuksien kotipaikka löytyy täältä

Reissupäivä, retkipäivä, vapaapäivä.

Päivistä parhain.

Naurua, herkuttelua, rentoutumista, altaassa kellumista, toisessa uimista. Naurua, iloa, onnea. Matkustusta, jääkiekkoa ja riemua. Fanitusta ja ilmakuoppia. Rukkaset kädessä taputusta ja korva tarkkana kuuntelua. Kultakuume, tryffelit ja poreallas ulkona pakkasessa.
Iloitsemista toisen kanssa ja toisen puolesta
ja toisesta.

Opistolife

Kolmas opistoviikko tälle talvea alkoi. 'Oikaisin' Ranualle Rovaniemen kautta ja päädyin serkkulikan kanssa Roin keskustaan harhailemaan. Harhailureissun varrelta löytyi aarteita: tee- ja kahvikauppa Mandragora; sinne palaan vielä ja ostan kaupan tyhjäksi kahvista, suklaasta ja suloisista purnukoista, teepannuista puhumattakaan; korukaupan alennusmyynti koruineen; laukkukauppa, josta löysin Elämäni Laukun ja Rakkauden, mutta joka oli kovin tyyris ja jäi siksi edelleen laukkukauppaan. Ja viimeisenä muttei suinkaa vähäisimpänä laukkukaupassa käynnin jälkeisen masennustilan poistaminen SpiceIcen jäätävällä herkulla. 'Suosittelemme lämpimästi kylmää', luki jätskibaarin seinäjulisteessa. 

Tänään löysin jälleen tieni opiston kässänluokkaan ja taidetalolle. Minussa heräsi tarve tehdä Jotain. Ehkä tässä viikkojen kuluessa keksin itselleni jonkun tekemisen, jota voin paeta tekemään yläkertaan silloin, kun tylsyys uhkaa.

Äskeinen väittämä 'viimeisestä muttei vähäisimmästä' oli muuten vale. Todellisuudessa menimme viimeisenä Suomalaiseen Kirjakauppaan katsomaan, vieläkö pokkaritarjous olisi voimassa. Olihan se, ja yksi mukaani tarttuneista kirjoista oli Juha Veli Jokisen toimittama 'Se on siinä! Antero Mertarannan parhaat' -niminen kirja. Se tuli jo eilen luettua läpi, ja enpä kadu hetken mielijohteesta tekemääni hankintaa laisinkaan. 

Hervan tyttäret ja pari muuta viettävät iltaa viereisessä huoneessa. Äänten taso ja laatu on juuri sen mukainen, ja lienen onnellinen siitä, ettei minun tarvitse herätä aamulla ennen kymmentä.

ps. Tänään paistoi aurinko. Vain vähän aikaa, ja siitäkin ajasta suurimman osan olin keittiöllä työn touhussa. Varastin kuitenkin hetken ja lähdin viemään 'roskia' (yksi peltipurkki) ja nautin koko lyhyen kävelymatkan keittiön ovelta roskikselle ja takaisin mitä kirkkaimmasta talviauringon loisteesta. Muistin välittömästi opiston talven ja ikävöin sitä hetkisen, kunnes työt taas kutsuivat.

15.2.

Ensivisiitti työkaverin kämpällä 

Rakas, rakas opistokoti 

Opistoiltahartaus pitkästä aikaa 

Viikonlopuksi kotiin 

Sukupolven ensimmäiset häät 

Sara <3 Toni 

Siskot, siskot <3 

Tulenko samanlaiseksi kuin tätini?

(Jos tulen, ei haittaa)

Kilo karkkia padassa

Korttiaskartelua sukulaisten seurassa

Letra-Mix

Leikkisä koiralapsi keskellä yötä

Hurmauskiehkurat

RaNuA

Lähes tasan viikon olen nyt ollut Täällä. Suomen Lapissa, eteläisessä tosin, Ranuanjärven rannalla punatiilisessä opistokodissa. Aamuherätyksiä ennen kuutta ja seitsemää, opistokeittiön tavoille opettelua ja tutustelua keittiön 'täteihin', joista nuorimmainen on tosin minuakin nuorempi eikä kovin tätimäinen henkilö.

Viikonloppu kului vauhdikkaasti talvipäivien merkeissä. Sain nähdä tuttuja ja ystäviä ja kuulla ihmeellisiä ja iloisia uutisia. Sain virkistyä vapaapäivän verran ja muutenkin. Hävitin huulirasvani ja tuhosin pussillisen lakritsia. (kuka on syyllinen?)

Tänä iltana pääsin vihdoin kosketuksiin auditorion flyygelin kanssa. Sitä olikin ollut ikävä. Soitin, ja opistolaiset lauloivat siikkareita. 

Koko viikon on eri asioista mieleeni pulpahdellut opistomuistoja. Välillä ne nostavat hymyn huulille, välillä tuovat haikeuden mieleen. 
Hiukan haikeutta on ollut ilmassa muutenkin. Syytä siihen ei juuri nyt ole aihetta kertoa, sillä se on Salaisuus :)

Nyt rupesi kirjoitus tökkimään siinä määrin, että on ehkä parempi jatkaa juttua toiste. Siihen asti

moikka
t. Tyyne

Pitkä ja tipaton

Kuvia, ajalta tammikuu. Niin Kotikotoa kuin Kaupungistakin. Kuville selityksiä.

Eräänä päivänä huoneeseemme asteli emännän valepukuun sonnustautunut nuorimies. Näky oli sangen lystikäs. Jälkimmäisessä kuvassa emmännällä on kasvoillaan käskystä vetäisty 'lempeä emäntä -ilme.'

Täytin vuosia. Tässä on syntymäpäiväkakku nro. 1. Made from Äiti.

 

Tässä on lehmän toinen korva. Ja toinen sarvi.

Tämä kuva on otettu Cafe Roosterin ikkunasta, josta näkee Saaristonkadulle. Kävimme siellä eräänä tiistaina Susan kanssa, kun hyppytunti kesti kauan. 

Rooster on avattu viime marraskuussa. Kuulin Citymarketin kassamiehen selostavan asiakkaalle, että hänen Helsingistä tullut kaverinsa päätti perustaa Ouluun kahvilan, jollainen sieltä vielä puuttui. Leppoisan ajanviettopaikan. 
Kuuleman mukaan Roosterin alkutaival on sujunut oikein hyvin.
Itsekin viihdyin siellä.

Tässä on syntymäpäiväkakku nro. 2.
Made from Reetta. 
Nautittu kämpillä tyttöjen kesken eli hyvässä seurassa.

Tässä on kuva koulumatkaltani. Kun pakkasasteita oli alle -20 ja aurinko paistoi ja puut olivat huurteisia. 

Tässä olemme lähdössä viettämään iltaa tyttöjen kanssa. Kuten kuvasta näkyy. 

Tässä on Trocadero keittiön pöydällä. Suurempia selityksiä ei kai tarvitse.













Tässä oli siis kuvapostaus tammikuisista kuvista. Syntynyt helmikuun kolmantena päivänä odottaessani ajan kulumista. Kuuden maissa linja-autoaseman tilausajolaiturista lähtee opistobussi kohti opistoa. Sitä odotellessa ehtii vaikka mihin.

Aamulla pakkasin tavarani. Sitten keräsin itseni kasaan ja suuntasin kohta Stockan yläkerrassa sijaitsevaa kahvila-ravintola Vinttiä, jossa nautin pahasti ylihinnoitellun laskiaispullan ja kupillisen kahvia. Kahvin hintaan olisi tosin saanut santsikupin, mutta en jaksanut hakea sitä. Tämä vierailu Vintissä johtui vain ja ainoastaan siitä, että Susa on aloittanut harjoittelun siellä. Ja näinkin hänet vilaukselta keittiön ovesta.

Toinen harjoittelupaikkavierailuni johdatti minut Anttilan alakertaan ostamaan hammastahnaa. Sieltä löytyi se mitä pitikin: hammastahna, Fazerin chili-suklaapatukka ja Annu. Ja Marwin, voin edelleen yhtyä harmitteluusi päällekkäisyyksien typeryydestä.

Kerkesin tänään myös koululle. Kävin koulun kirjastosta lainaamassa Mari Leppäsen kirjoittaman kirjan Lakua!, ja sitä on sitten tullut tässä lueskeltua. Ja vaikka pääsinkin jo kirjan loppuun asti, taidan kuitenkin ottaa sen mukaani ja katsella välillä sen lakuntäyteisiä sivuja. Huomautus: lainaamassani versiossa etukansi on keltainen, ei vaaleanpunainen.