Torstai-iltana lähdimme isän, Hillan ja pikkupoikien kanssa reissuun kohti Vimpeliä ja sukutapaamista. Ensimmäiset kaksi yötä vietettiin Vihannissa serkkujen luona.
Viime viikon keskiviikkona rakas ystäväni Nokia Supernova ilmoitti, että viiden uskollisen palvelusvuoden jälkeen olisi vihdoin ansaitun eläkkeen aika. Siinä sitä sitten oltiin, ilman luotettavaa puhelinta suuren maailman keskellä. Torstaina tutustuin, hiukan epävarmana ja jopa vähän vastahakoisena, uuteen punaiseen Nokia 301:een. Nyt tiistaina tutustuminen alkaa olla ohi ja punainen on päässyt myös blogikäyttöön. Sen kamera on hitusen parempi kuin Supernovan, mutta teknisesti huikeita otoksia ei kannata edelleenkään odottaa.
Setämiehen 30-vuotissynttärikakku
Pikkuserkuksia
Lauantaisen sukutapaamisen illanviettopaikkana Lappajärven rantamilla sijaitseva Vieresniemi.
Sunnuntaiaamuna palattiin menneisyyteen. Vanha tuttu Huvilan ranta oli lähes entisensä, ja Lappajärven laineet liplattivat sen rantoihin kuten monena muunakin kesänä jo vuosia sitten. Kivistä rinnepolkua alas hypellessä ihmettelin, miten sitä alas juostessa ei ikinä lennetty nenälleen kivikkoon.
Pikkuveljistä nuorempi kävi rannassa ensimmäisen kerran elämässään. Vanhempi oli käynyt siellä ainoastaan kerran, ollen silloinkin alle vuoden vanha.
Paluumatkalla törmäsimme näihin 'oih en kestä' -kuusiin Ylivieskassa.
Ihania muistorikkaita rakkaita kuvia... Tätönen täällä
VastaaPoista