On se jännä

Sanoja sanojen jälkeen.

Sanoja peräkkäin

kirjaimia, tekstiä

Luettua

kirjoitettua.

Hömppäkirjoja

pakinakirjoja

klassikkokirjoja.

Päiväkirjoja

vieraskirjoja

kirjeitä

sähköposteja

blogeja

luettuna,

kirjoitettuna.

Kaikki mikä on tärkeää

tai sitten se mitä mielessä pyörii

laulun sanat

runonpätkät

kauppalista.

Nimet

suunnitelmat.

Se, mikä pitää muistaa

ja se, minkä haluaa unohtaa.

Niin kauan

kun kynä pysyy kädessä

ja silmät näkevät lukea.

Aiemmin en lopeta.

Yöt on jo pimeitä. Odotan, että alkaa arki. Että voin herätä aamuisin kouluun ja tulla sieltä pois. Uusi koulu. Uusia juttuja. Uudet tyypit ympärillä. Ihan uusia asioita opittavana. Koulurakennus. Missä on vessa? Missä on ruokala? Miten paljon maksaa? Miten maksetaan? Entä koulukirjat? Oppituntien luonteet? Osaanko? Opinko? Minkälaisia ihmisiä siellä on? Onko jotkut ehkä mukavia vai onko kaikki kummallisia? Tai ehkä enimmäkseen on mukavia ja osa vain kummallisia. Olenkohan itse mukava vai kummallinen? Vai sekä että? Ainakaan ei ole paljon tuttuja siellä. Tuntemattomia vain. Ja kun kerta olen sinne päässyt. Onkohan monet niistä käyneet lukion? Kun itse en ole. En ole yleissivistynyt ja opiskelevainen. Tai siis lukiosivistynyt. Ihan tavallinen elintarvikevalmistajatyttö vain. Niitä hulluja valkovaatteisia, jotka kulkee pitkin koulua nauraen hysteerisenä ja huudellen ja ilveillen. Istuen kahvitauolla (vahingossa) lähes tunteja. Unohtaen, että piti tehdä kuorrutus. Ettei lätyt itsekseen paistu. Että keitot on vieläkin etiketöimättä. Ja siivous tekemättä. Hups. Ja sitten takinsisäisen taskun kohdalla takissa on sinireunainen etiketti, jossa lukee kaalilaatikko. Tai porsaanleike. Tai amerikkalaiset pannukakut tai voisilmäpulla. Ja OSAO.

On se kieltämättä aika jännä. Ei ole tutut tytöt siellä, joille pukuhuoneessa sanotaan että huomenta, taas myöhässä, naurua, ala tulla. Eikä tuttuja keittiöitä. Ei keittiöitä ollenkaan! Miten voi sitten pärjätä?! Ja olla kaikki päivät koulussa tavallisilla omilla vaatteilla ja hiuksetkin näkyy kun ei ole valkoista myssyä päässä! Voiko silti mennä kouluun tuulihousuilla joissa on polvessa reikä, ja iso turvallinen opistohuppari päällä? Pitääkö heti muuttua ihan asiallisen näköiseksi? Voiko ehkä vieläkin kirjoittaa kämmenselkään että 'mieli½' ja olla olevinaan normaalisti? Ihan ilman sinireunaisia etikettejä.