Joulumänty

Meille tuli uusi huonekalu. Perheenjäsen lähes, jos minulta kysytään.  Kämppämme juuri tuo tietty kolkka on kaivannut täytteekseen jotain todellista. Muuta kuin cd-soittimen korokkeeksi kahta päällekkäin kasattua banaanilaatikkoa, joiden päälle on laatikkouden piilottamiseksi levitelty valkoinen villahuivi. 

Joskushan siihen piti tulla aivan oikea kirjahylly. Aika kului, mutta hyllyä ei näkynyt, joten päädyin radikaaliin ratkaisuun: nyt ostetaan lipasto. Ja Ikealta se sitten lähti mukaan. Kaunis, kolmilaatikkoinen valkoinen lipasto, joka sai heti sisuksiinsa paljon paperia, pari pelilaatikkoa, kokoelman cd-levyjä ja kaikkea pientä tarpeellista, mikä oli epäkäytännöllinen säilyttää muualla. 

Lipaston päällä on cd-soitin, kaksi Seikkailu-muumipurkkia, kynttilärasia, valekirja ja joulumänty lasipullossa.

Joulumännystä olen erityisen ylpeä!

Ylläoleva kuva on selfie. Varsinaisesti en oikeastaan ole sellainen selffie-henkilö; itseni kuvaaminen etenkin muualla kuin yksin kämpillä (joskus silloinkin) on vaivaannuttavaa. Mutta minut haastettiin Facebookissa selfiehaasteeseen. Otin haasteen vastaan, ja tässä se nyt on: joulumäntysefie.

Luulen, että saatte ennen joulua lukea tuosta piskuisesta männynrisusta vielä monta monituista kertaa; onhan se asunnossa aitiopaikalla, ja aina kun näen sen, tulen hyvälle mielelle. Niin monta joulunodotusta olen viettänyt Kaupungissa kokonaan ilman kuusta! Ja nyt on sentään mänty! Niin kyllä kai sitä saa nyt vähän iloita. 

<3 Tyyne