Just tämmöstä tämä on. Koko alkuviikko humahtanut vauhdilla, rientäessä eteenpäin. Niin kuin ei osaisi paikoillaan ollakaan. Ja kuitenkin, ja siitäkin syystä, illalla kämpillä on ollut Rauhoittumisen Hetki. Kun on viimeisen kerran sulkenut kämpänoven takanaan, ehkä vähän hikisenä (pyöräily, lujaa) ja ihan uupuneena. Ei voi väittää, että olisin laiskotellut. Maanantaina pyöräilyä ja kävelyä. Tiistaina pyöräilyä ja uintia. Keskiviikkona pyöräilyä ja pallottelua.
Nyt on varpaat hiekassa. Seurojen jälkeen suuntasimme Meren Rantaan tarkoituksena pelata lentopalloa. Verkkkopaikat oli varattuja, mutta ihan hyvin sujui pallottelu ilman verkkoakin. Osa porukasta oli taitavia, osa ylitaitavia, ja osa, kuten minä, 'harjoittelu tekee mestaajan' -tasolla. Oli mukavaa. Auringonlasku oli hitsin hieno. Meri veti puoleensa, ja vesi oli lämmintä ja kahlailu mukavaa. Housut kastuivat, kiitos erinäisten outojen ilmiöiden, joita esiintyi pienissä määrin veden tuntumassa. Nämä ilmiöt johtivat veden räiskymiseen ja sen sellaiseen. Etää sillä lailla.
Saa nähdä mitä huomenna. Suunnitelmissa olisi ainakin kävelyä. Saa nyt nähdä :)
Viikonlopun tekemiset on vielä jokseenkin epävarmoja. En oikein tiedä lähteäkö vai jäädä. Mutta on tässä vielä aikaa miettiä ja kuulostella.
Kello alkaa olla iltapala. Ja nukkumaanmeno.
Huomista odotellessa,
Onnellinen Lentopallon Omistaja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti