Kesän Viimeinen Retki

Postaus Hailuoto is coming here now tai ainakin jotain sinnepäin.
Eli. Sunnuntaina 19.8.2012 lähdimme kahden auton karavaanilla kulkemaan kohti Hailuotoa, merta ja aurinkoa.
Tytöt toisessa ja pojat toisessa autossa.
Ja nyt tuli ihan kirjoituskatkos, en tiedä mistä jatkaa..
Ehkä siitä, kun pysähdyttiin Shellillä lisäämässä vettä auton sisäelimiin jonnekin. Ja sitten piiitkästi (ei oikeesti niin pitkästi) ajoa ja olimme lauttarannassa ja jännitimme lautalle mahtumista.
Hyvin mahduttiin. Ja merellä tuuli, ja vesi kuohui ja räiskyi ja voi että vettä voi vaan katsoa ja katsoa ja vähän pelätä, siitä kun ei koskaan tiedä.. Ja kameramies kuvasi lähes kaiken, ja tuuli heilutti hiuksia ja ne olivat aina edessä, mutta muuten se ei haitannut :) Mutkaisen ralliajottoman rallitien myötä saavuimme perille Sunikariin.
Ranta.. Hiekkaa, vettä, aurinko, tuuli, kivivuori (joo ei se ollut vuori), lentopallo..
Kertakaikkiaan Viimeinen Kesäpäivä kului sitten suurimmaksi osaksi siellä.
Että voi nauttia. Ystävien seurasta. Ja kaikesta edellä mainitusta.

Eväänä matkalla oli Kaikkea Hyvää. Edellisiltaisia lättyjä, kirsikkatomaatteja ja muutama minipizza. Toisilla oli nakkeja ja keksejä ja sipsiä.
Meri veti puoleensa. Sieltä ei malttanut pysyä poissa. Vesi ei ollut lämmintä, paitsi ihan rannassa matalikossa. Mutta aurinko paistoi! Ja taivas oli niin sininen.

Yhdestä nuoresta miehestä paljastui varsin hiekkainen merenneito.
Kaikki osoittivat omaavansa vielä terveen mielenkiinnon hiekkalinnojen rakenteluun. Toivottavasti se ei häviä koskaan.
Pitäisi aina pystyä vähän leikkimään, unohtaa hetkeksi kaikki aikuisuuden ja isoksi kasvamisen ja itsenäistymisen ja omilleen muuttamisen ja kaiken sellaisen huolet ja murheet ja vaikka rakennella hiekkalinnoja.
Muuten, sen huomasin, että isot pojat rakentaa isoja linnoja. Ei pieniä ja vaatimattomia.

Kuvat nyt ei ole sangen laadukkaita mutta kuvia kuitenkin. :)

Sunikarin jälkeen retkemme jatkui Marjaniemeen, kalasatamaan. Siellä oli pieni kahvila, jossa oli kallista, mutta hauskat kahvikupit, erilaisia lähes kaikki.
Siellä oli kyltti, jossa kiellettiin kivien heittelu satama-altaaseen. Olisiko kenellekään tullut mieleen tehdä moista, jos ei olisi kielletty? Epäilen. Yksi pieni kivi sinne lensi.
Marjaniemessä oli tuulimyllyjä. Hienoja, valkoisia, lujaa pyöriviä tuulimyllyjä.

 

Ja meri oli niin meri.. Ja taivas niin sininen.
Ja Kaukaisimman Tuulimyllyn luona itselaukaisin otti ryhmäkuvan. Useammankin. Ne kuvat haluaisin nähdä. Ja kaikki muutkin kuvat siltä retkeltä.

Kylmä tuuli
Varjonyrkkeilyä
Lautalle jonotusta
Kylmiä nakkeja

Ja lautalla taas. Tuuli tuntui kylmemmältä kuin luodolle tullessa. Auton ovien ollessa kiinni sisällä oli kuitenkin lämmin. Eräs hyväntekeväisyyden harjoittaja lahjoitti meille pötkön Domino-keksejä.

 

Vesi kuohui ja aurinko paistoi ja vaahtopäät ihan häikäisivät silmiä heijastaessaan auringon valoa.

Lauttamatka meni äkkiä. Kohta olimme taas rannikon puolella. Lyhyt pysähdys (vessatauko) poikien kämpällä ja matka omalla kämpälle jatkui pyöräillen. Perillä ihan rättiväsyneenä saattoi sitten sanoa: kiitos viikonlopustaa. Oli huippua. Hymy. :)

 

Ja niin oli Kesän Viimeinen Retki ohi.

Sillä Hailuodossa huomasin koivunlehtien kellertävän.

 

Syksy.